Olin itse koululainen kun talouslama iski Suomeen 90-luvun alussa. Talouskurimuksessa leikattiin koulutuksesta ja työttömyys oli ennennäkemättömän suurta. Silloin moni lapsi ja nuori jäi koulun ja yhteiskunnan tukiverkon ulkopuolelle ja syrjäytyi.

Itselleni kävi hyvin, sillä oman kodin tuella sain käytyä koulut ammattikorkeakouluun saakka ja sain töitä. Kaikille ei käynyt hyvin ja nykyään meillä on syrjäytyneitä jo useammassa sukupolvessa.

Suomi on rikas maa ja talous kasvaa mutta vieläkin koulutuksesta leikataan. Viime vuonna asiasta uutisoitiin useaan otteeseen. Eräskin turhautunut opettaja purki tuntojaan Helsingin Uutisille keväällä 2018. Pääset tuohon artikkeliin tästä. Huoli resurssien riittämättömyydestä on suurta etenkin sellaisissa kouluissa, joiden alueella asuu paljon sellaisia maahanmuuttajaperheitä, jotka eivät ole ikinä päässeet aidosti osaksi yhteiskuntaa.

Oppilaat joutuvat jo peruskoulussa eriarvoiseen asemaan kun oppimisen edellytyksenä on oma tietokone, johon kaikilla ei ole varaa. Minun kouluaikana isoimmat huolet oppilaan näkökulmasta olivat luokkien suuret ryhmäkoot ja kirjojen kierrättäminen oppilailta toiselle. Nyt tuo näyttää jo aika harmittomalta verrattuna nykymenoon.

Meidän täytyy varmistaa että Suomessa on jatkossa laadukas ja maksuton koulutus aina lukioon ja ammattikouluun saakka. Se edesauttaa kaikkien hyvinvointia ja helpottaa nuorten työn saantia. Pelkkä peruskoulun käyminen ei riitä kovinkaan moneen työhön nykyään. Laadukasta opetusta pitää tarjota kaikille riippumatta oppilaan taustasta tai asunpaikasta.

Koulun ja tutkintojen lisäksi nuorille ja lapsille tarvitaan myös harrastuksia ja hyviä sellaisia. Koulupäivän jälkeen lapsilla ja nuorilla täytyy olla mahdollista harrastaa mahdollisimman monipuolisesti lähellä omaa kotiaan. Siihen tarvitaan hyvät ja laadukkaat harrastuspaikat ja ne pitää sijoittaa sinne missä ihmiset asuvat ja missä niitä käytetään.

     – Kaikille nuorille ja lapsille on annettava mahdollisuus laadukkaisiin harrastuksiin ilmaiseksi koulupäivän jälkeen.

     – Laadukkaita urheilu- ja harrastuspaikkoja on oltava kaikkien saatavilla.

   – Meillä on Suomessa yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Koulutus ja oikea-aikainen tuki nuorille auttaa vähentämään syrjäytyneiden määrää. Tähän tarvitaan resursseja ja investointeja jotka maksavat itsensä takaisin pitkässä juoksussa.