Kategoriat
Työelämä

Jos mittaamme työn arvokkuutta vain rahassa, meiltä menee jotain tärkeää ohi

Tämä mielipidekirjoitus on julkaistu Demokraatti-lehden palstalla 20.2.2021.

Miten kukin yhteiskunnan jäsen pystyy hyödyttämään yhteiskuntaa omalla panoksellaan?

Suomessa väestö on korkeasti koulutettua. Meillä on insinöörejä ja luonnontieteellisesti orientoituneita, joilla on suuren tuottavuuden vastuu. Pitää keksiä koneita ja prosesseja, joita voidaan myydä kovalla rahalla, ja rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Oikeiston näkökulmasta tämä on arvokasta, ja muu ei ole. Niinpä sellaiset, jotka eivät tällaiseen pysty, leimataan rasitteiksi ja huonoiksi. Kuitenkin meillä on yhteiskunnassa koko joukko ihmisiä, joilta tuollainen tuottavuus ei vain irtoa.

Pitää olla suunnitelma, miten jokainen löytää paikkansa tehdä arvokasta työtä omista lähtökohdistaan. Jos mittaamme työn arvokkuutta vain rahassa, meiltä menee jotain tärkeää ohi. Iloinen ja hymyilevä Down-syndroomainen sisäisen postin jakaja voi omalla läsnäolollaan tuoda iloa työyhteisöön, ja sitä kautta kehittää koko osaston tuottavuutta. Teatterialan ammattilainen saa meidät irtautumaan rasittavista ajatuksista ja/tai löytämään uusia tapoja tulkita arkea ja yhteiskuntaa. Se on arvokasta.

Pyöräkorjaaja saa menopelin kulkemaan kevyemmin, ja hänen panoksensa myötä sekä kansanterveys että ilmastotyö nytkähtävät askeleen eteenpäin. Nuori freelance-muusikko etsii itseään, ja pestautuu roudariksi isomman artistin kiertueelle. Hän mahdollistaa musiikin tarjoamisen suurille massoille ja kehittyy itse samalla. Hänestä ehkä kuullaan vielä. Kaiken tämän lisäksi hengen ravinto ja kulttuuri on tärkeä harrastus ja tapa toimia yhteiskunnassa.

Kukaan näistä ihmisistä ei ole rasite. Ei ole myöskään se eläkeläismummo, joka tarjoaa kuuntelevan korvan oirehtivalle teini-ikäiselle lapsenlapselleen.

Meidän pitää aktiivisesti löytää tärkeyttä ja merkitystä jokaisen meidän olemassaolosta ja tarjota mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Siinä on vain voittajia. Itsensä toteuttamisessa kullakin on oma rooli ja vastuu, mutta yhteiskunnalla on myös omansa. Yhteiskunnan tehtävä on virittää aatemaailma hyväksyväksi, tarjota itsensä toteuttamisen mahdollistava koulutus, tarjota infrastruktuuria eri kulttuuritoimijoille ja tehdä myös pienimuotoinen työ kannattavaksi. Työsarka on valtava, eikä se koskaan tule valmiiksi. Ei tarvitsekaan.

Se, että päästään eteenpäin on jo hyvä ja kaikki edistysaskeleet luetaan hyväksi. Meillä on aate, ja tekojen pitää olla sen mukaiset. Sosialidemokraattien keskeiset arvot ovat tasa-arvo, sivistys ja huolenpito lähimmäisestä. Näitä silmällä pitäen kulttuuri, koulutus ja moninaisen työn arvostaminen ovat automaattisesti keskiössä. Vaalit on aina hyvä mahdollisuus viestiä omaa agendaa ja keskustella keinoista sitä kohti pyrkimiseen. Tehdään kaikille tiettäväksi, miksi sosialidemokratia on tärkeä aate toimivalle yhteiskunnalle. Sosialidemokraateille on tärkeää, että kaikilla on mahdollisuus tulla toimeen palkallaan.

Nykyään palkkatyön rinnalla on monenlaisia heikossa asemassa olevia ihmisryhmiä, kuten huonon pohjakoulutuksen omaavat tai alustatalouden työntekijät. Heidän asemansa työntekijänä ja erityisesti sosiaaliturvan piirissä ovat kovin erilaiset kuin perinteisen tehdastyöläisen asema. Alustatyötä tekevä ruokalähetti tekee työtään yrittäjänä ilman työnantajan vakuutusturvaa ja eläkkeen karttumista.

Palkkatyötä nauttivien työntekijöiden turvana on työnantajan vastuu työntekijän turvasta tapaturmien ja sairauksien sattuessa. Alustatyöntekijöillä näin ei ole, mikäli he ovat itsenäisiä yrittäjiä.

On ilmeistä, että kehittyvien kuluttamistottumusten myötä muodostuu uusia ammatteja, jotka toimivat ruohonjuuritasolla ja työllistävät paikallisesti. Uusien palveluammattien muodostumista ja niihin työllistymistä voidaan edistää esimerkiksi tarjoamalla tukea ja ohjausta byrokratiasta selviämiseen ja mahdollisesti matalan kynnyksen työtiloja uusien alojen toimijoille. Myös itsensätyöllistävien ja pienyritysten verotusta on mietittävä nykyajan näkökulmasta. Kaikista tärkeintä on pitää huolta suomalaisten sivistyksestä ja pitää huoli osaamisesta, joka on meidät aina uudestaan nostanut maailman toimivimpien kansakuntien joukkoon.

Kirjoittaja on kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaoston puheenjohtaja Helsingissä, Helsinki Itäkeskuksen sosialidemokraattien puheenjohtaja ja kuntavaaliehdokas Helsingissä.

Yksi vastaus aiheeseen “Jos mittaamme työn arvokkuutta vain rahassa, meiltä menee jotain tärkeää ohi”

REPPU JA REISSUMIES – VOISI OLLA ENTISEN ESIINTYJÄMME – SIIS TYÖLÄISORKESTERIN JÄSENEN MOTTO . JÄIKÖ MITÄÄN TILILLE JA TAI MUIJALLE VIETÄVÄKSI? SATANEN . ÄITI TOSIN HEITTI HERJAA JA SANANOITTI UUDEN PIISIN: ” VERTA VUOTAA JANONI, MUTTA MISSÄ ON KIVÄÄRISI”, EI SENTÄÄN VAAN NÄIN: ” OLEN OMASI , MAKSA LASKUSI, TULE MEILLE SEISKAAN PAMLAAMAAN – OTAN KORIN KALJAA MUKAAN” SILTASAAREN KISÄLLIT.

Vastaa käyttäjälle SIRPA ILOLA Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *