CategoryUncategorized

Lisää kulttuuria politiikkaan

Kevään eduskuntavaalien yksi erikoinen piirre on ollut kulttuurin ja taiteen puuttuminen keskustelusta. Yksikään täyttämäni vaalikone ei kysynyt ehdokkaalta taiteesta tai kulttuurista mitään. Yle uutisoi tänään, että kulttuuri puuttuu joidenkin puolueiden vaaliohjelmasta. SDP on hiljattain uusinut kulttuuriohjelman, jonka löydät täältä. Tuosta ohjelmasta voi hyvällä syyllä pitää meteliä ja siinä on monta ansiokasta kohtaa. SDP on sisällyttänyt kulttuuria myös vaaliohjelmaan ansiokkaasti.

Itse haluan tulevalla vaalikaudella nähdä että kulttuurin määräraha korotetaan valtion budjetissa yhteen prosenttiin. Tällä hetkellä se on 0.8 prosenttia. Tulevaisuudessa pitäisi päästä jopa vähän yli prosentin. Lisäksi kulttuurin valtionosuusjärjestelmän uudistus täytyy viedä loppuun. Suomen tulee sijoittaa kulttuuriin ja taiteeseen, sillä se on kannattavaa hyvin monella tavalla. Ihan pelkästään Suomen kilpailukyvyn takia meillä on oltava taidetta ja kulttuuria, jota voi myydä ulkomaille. Tämä voi olla esim. jokin uusi tv-sarja tai taidenäyttely joka viedään näytille ulkomaiseen museoon. Kulttuurista ihmiset saavat hyvinvointia sekä kuluttajana että harrastamalla taidetta itse. Kulttuuri ja taide toimivat osana yhteiskunnallista keskustelua, joten taiteen vapaus on säilytettävä maassamme. Ihmiset voivat paremmin, jos he pystyvät vapaasti ilmaisemaan itseään taiteen ja kulttuurin keinoin. Taiteella voidaan helposti asettua toisen asemaan ja näin lisäämään ymmärrystä ihmisten välillä.

APURAHAT JA TAITEEN VAPAA KENTTÄ

Apurahoja myönnettäessä on otettava huomioon laajasti monipuolinen taide ja lisäksi varattava osuus uusille taidemuodoille. Vapaita taideryhmiä on myös rahoitettava tarpeeksi pitkäjänteisesti, ettei koko ajan tarvitse toimia veitsen terällä. Uskon vakaasti, että vapaiden ryhmien kautta kulttuurielämä saa uutta virtaa tässä maassa. Taiteilijoiden apurahat ovat usein sellaisella tasolla, että se ei riitä toimeentuloon ja iso osa työajasta kuuluu näyttelyiden järjestelyihin ja paperin pyöritykseen joka on pois oikeasta taiteen tekemisestä. Tähän auttaa ammattitaitoiset managerit ja tuottajat. Koulutuksen tasoa ei saa laskea ja opiskelijoiden toimeentuloon on tultava parannus. Opintotuki on palautettavat sille tasolle jolla se oli ennen nykyisen hallituksen leikkauksia. Suomessa tulee panostaa kulttuurituottajien koulutukseen ja tyhjät tilat on saatava edullisesti erilaisten taideryhmien käyttöön sen sijaan että niitä pidetään turhaan tyhjinä odottamassa asuntosijoittajien toimia. Kaupunkien elävöittäminen ei onnistu puhtaasti kaupallisten toimijoiden avulla vaan tähän tarvitaan kolmatta sektoria ja järjestöjä toimimaan yhdessä elävän kulttuurin edistämiseksi. Tuetaan eri toimijoita eikä liiaksi rajoiteta taiteen sisältöjä niin saamme nauttia hienoista kulttuuritapahtumista ja ilmiöistä myös jatkossakin.

Podcastissa Tuomaksen vieraana Lotta Backlund

Kuuntele podcast: Tuomaksen vieraana. Lotta Backlund kävi juttelemassa median roolista Suomessa ja maailmalla. Yllä linkki suoraan podiin.

Podcast: Tuomaksen vieraana setäkuiskaaja ja eduskuntavaaliehdokas Jenni Karjalainen

Podcastini toisessa jaksossa vieraili Jenni Karjalainen. Jenni on kirjoittanut kirjan setäkuiskaamisesta ja puhuimme mm. kuinka pärjätä valtaapitävien miesten kanssa työelämässä. Kuiskaamisen ohella puhuimme myös työelämästä ja tasa-arvosta. Suomessa on paljon tehtävää miesten ja naisten palkkaeron kuromiseksi umpeen. Yksi tärkeimpiä asioita lähitulevaisuudessa on vanhempainvapaiden jakaminen tasaisesti äitien ja isien välillä.

Pääset podcastiin täältä:
https://aikamerkki.org/tyoelaman-tasa-arvossa-on-viela-tekemista/

Jennin nettisivut löytyvät täältä.

Tuomaksen vieraana -podcast, ensimmäinen jakso käsittelee mielenterveyttä

Teen podcastia Työväen Sivistysliitossa. Ensimmäinen jakso julkaistiin viime viikolla. Vieraana on lääkäri Jonne Juntura ja saamme kuulla miten hän järjestäisi mielenterveyspalvelut, jotta hoitoa saisi helpommin ja sitä olisi mahdollisimman helposti saatavilla. Linkki podcastiin on tässä: https://aikamerkki.org/sarkynyt-mieli/

Syrjäytyykö suomalainen nuori jatkossa?

Olin itse koululainen kun talouslama iski Suomeen 90-luvun alussa. Talouskurimuksessa leikattiin koulutuksesta ja työttömyys oli ennennäkemättömän suurta. Silloin moni lapsi ja nuori jäi koulun ja yhteiskunnan tukiverkon ulkopuolelle ja syrjäytyi.

Itselleni kävi hyvin, sillä oman kodin tuella sain käytyä koulut ammattikorkeakouluun saakka ja sain töitä. Kaikille ei käynyt hyvin ja nykyään meillä on syrjäytyneitä jo useammassa sukupolvessa.

Suomi on rikas maa ja talous kasvaa mutta vieläkin koulutuksesta leikataan. Viime vuonna asiasta uutisoitiin useaan otteeseen. Eräskin turhautunut opettaja purki tuntojaan Helsingin Uutisille keväällä 2018. Pääset tuohon artikkeliin tästä. Huoli resurssien riittämättömyydestä on suurta etenkin sellaisissa kouluissa, joiden alueella asuu paljon sellaisia maahanmuuttajaperheitä, jotka eivät ole ikinä päässeet aidosti osaksi yhteiskuntaa.

Oppilaat joutuvat jo peruskoulussa eriarvoiseen asemaan kun oppimisen edellytyksenä on oma tietokone, johon kaikilla ei ole varaa. Minun kouluaikana isoimmat huolet oppilaan näkökulmasta olivat luokkien suuret ryhmäkoot ja kirjojen kierrättäminen oppilailta toiselle. Nyt tuo näyttää jo aika harmittomalta verrattuna nykymenoon.

Meidän täytyy varmistaa että Suomessa on jatkossa laadukas ja maksuton koulutus aina lukioon ja ammattikouluun saakka. Se edesauttaa kaikkien hyvinvointia ja helpottaa nuorten työn saantia. Pelkkä peruskoulun käyminen ei riitä kovinkaan moneen työhön nykyään. Laadukasta opetusta pitää tarjota kaikille riippumatta oppilaan taustasta tai asunpaikasta.

Koulun ja tutkintojen lisäksi nuorille ja lapsille tarvitaan myös harrastuksia ja hyviä sellaisia. Koulupäivän jälkeen lapsilla ja nuorilla täytyy olla mahdollista harrastaa mahdollisimman monipuolisesti lähellä omaa kotiaan. Siihen tarvitaan hyvät ja laadukkaat harrastuspaikat ja ne pitää sijoittaa sinne missä ihmiset asuvat ja missä niitä käytetään.

     – Kaikille nuorille ja lapsille on annettava mahdollisuus laadukkaisiin harrastuksiin ilmaiseksi koulupäivän jälkeen.

     – Laadukkaita urheilu- ja harrastuspaikkoja on oltava kaikkien saatavilla.

   – Meillä on Suomessa yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Koulutus ja oikea-aikainen tuki nuorille auttaa vähentämään syrjäytyneiden määrää. Tähän tarvitaan resursseja ja investointeja jotka maksavat itsensä takaisin pitkässä juoksussa.

Päästövähennyksissä liian vähän kunnianhimoa

Ilmastonmuutoksen torjunnassa pitäisi tutkijoiden mukaan olla nyt kovat keinot käytössä. Tätä silmällä pitäen en malta olla hämmästelemättä tavoitteiden kunnianhimottomuutta. Esimerkiksi käy paljon näkyvyyttä saanut Green Deal, jonka mukaan muita kuin bensiiniä tai dieseliä käyttävien autojen osuus uutena myytävistä autoista olisi 25 prosenttia melkein kymmenen vuoden päästä. Tämä siis tarkoittaa, että vielä silloinkin myytäisiin 75 prosenttisesti perinteisillä polttoaineilla käyviä autoja. Tämä tavoite ei riitä, jos ilmastonmuutosta halutaan jarruttaa. Jos halutaan oikeasti aikaansaada muutos, tavoitteen pitäisi olla tuolla tasolla vuoden tai korkeintaan kahden päästä. Vuonna 2025 pitäisi liikenteessä olevista autoista vähintään 25 prosenttia kulkea ei-fossiilisilla polttoaineilla ja sekin olisi maltillinen tavoite.

Mikä estää hankkimasta kaasuautoa vaikka heti? Niitä on tarjolla kaikkiin kokoluokkiin ja jakeluverkostokin on ainakin pääkaupunkiseudulla ihan riittävä – ja kulkevathan nekin tarvittaessa bensalla. Sähköauton hankinnalle on toki esteitä, mutta eivät nekään monelle perheelle mitenkään ylitsepääsemättömiä ole. Enemmän voisi vielä rummuttaa sitä, että muutettaisiin vanhoja bensa-autoja etanolilla tai kaasulla käyviksi.

Toki parasta olisi jättää auto hankkimatta. Sitä vasta kannattaisikin tukea tarjoamalla vaihtoehtoisia tapoja liikkua. Se ei vaatisi yhtään uutta teknistä innovaatiota, eikä uusien akkujen vuoksi tarvitsisi louhia yhtään palaa kalliosta. Yhteiskuntaa pitäisi keihttää siihen suuntaan, että auto ei enää ole peruskulkuneuvo.

© 2019 Tuomas Finne

Theme by Anders NorénUp ↑